Teessä on vallaton määrä makuja ja seikkailtavaa löytyy lähes loputtomasti. Tai sitten voit yhä uudelleen pysähtyä sen tutun ja rakkaan teen ääreen fiilistelemään hienosta mausta ja tunnelmasta.
Teellä on pitkä ja historia. Pidempi kuin kahvilla. Kulttuurisesti se on monipuolinen juoma ja maantieteellisesti erilaisia tapoja juoda teetä, on syntynyt paljon. Kaikki eivät juo teetään samalla tavalla ja kaikki eivät pidä teenä sitä mitä toiset. Kuumaa vettä ja makua antavia kasveja on kuitenkin yhdistelty ennakkoluulottomasti pitkin maailmaa ja löydetty niistä jotain minkä ääreen palata.
|
Teepensas eli Camellia sinensis on villeistä teepensaista vuosituhansien saatossa jalostettu mustan (eli kiinalaisittain punaisen), vihreän, valkoisen, keltaisen, oolongteen ja pääosin myös pu erh-teen äitikasvi. Värikkäät nimitykset johtuvat teenlehtien erilaisista poiminta- ja käsittelytavoista ja nimet kuvailevat hieman lopputuotteiden ulkoisia ominaisuuksia.
Teenlehtiä poimiessa teepensaan ylimmät hienoimmat ja nuorimmat kärkisilmut päätyvät usein valkoisen ja keltaisen teen raaka-aineiksi. Eri teelaaduissa painotetaan erilaisia käsittelytapoja ja näistä kenties tärkeimpiä ovat nuudutus, rullaus, hapetus, höyrytys/paahtaminen ja kuivaus. |
 |